Urheilu on tunteita!

tiistai 20. elokuuta 2019

Mitä jäi käteen


Mietin mitä jäi käteen kymmenensistä MM-kisoista...

… tyhjältä näyttää.
Tällä hetkellä päällä on vielä henkinen krapula ja olo on tyhmä. Mutta nyt rämmin täältä pitkää suopursua sisältävältä, märältä suolta ylös. Kaikesta mitä tekee jotain jää myös käteen.  Ja kun hyppään suoltani ensimmäiselle mättäälle näen, että parasta antia tällä matkalla on ollut matkan teko. Voi että olen nauttinut harjoittelusta! Periaatteessa matkan teko onnistui hyvin: pystyin harjoittelemaan suunnitelmien mukaan. Toisella mättäällä majailee terveys. Olen saanut urheilla terveenä, lapsiperheen äitinä flunssapöpöiltä ei voi suojautua, mutta niitä vastaan voi taistella. Samaa vastustuskyvyn vahvistamista ja käsien pesusta paasaamista aijon jatkaa tulevaisuudessakin. Kolmannelta mättäältä löydän mukavahenkisen MM-joukkueen, jonka jäsenenä oli helppo hengitellä. Neljännellä mättäällä jalkojeni juureen pätkähtää kauniissa Norjalaisessa mehtässä flow-tilassa tehdyt rastivälit, NAM! No nythän näitä mättäitä alkoi löytyä ja tossujen vesilasti vähenee, askel kevenee.


Seisahdan kuitenkin vielä hetkeksi mättäiden väliin mutaiseen suohon ja mietin miksi olo on kuin tarpoisin suossa. MM-kilpailuihin ja niissä menestymiseen oli kova tahto. Sijat 17. (pitkä matka), 11. (keskimatka), 6. (viesti), ovat jotain muuta kuin mitä lähdin hakemaan ja mihin uskoin yltäväni. Tiedän, että tällä koneella jota olen sisääni rakentanut olisi voinut yltää parempaankin. Mutta se olisi vaatinut muutamia erilaisia valintoja kisasuorituksien aikana ja myös onnea, mutta tuurillahan suunnistusta on turha tehdä. MM-kilpailuihin valmistautuminen on pitkä prosessi. Urheilussa kun laittaa ihtensä niin fyysisesti kuin henkisestikin likoon. Useita arkisia valintojakin tekee urheilua ajatellen.  Kolmen lapsen äidin harjoittelun onnistumiseen vaaditaan läheisiltä apuja lapsienhoitoon. Monta on palasta mitkä pitää saada loksahteleen kohdilleen. Sitä kun oli Norjaan mennessä paljon tahtoa, unelmia ja haaveita sekä uskoa niiden toteutumiseen ja kun kisat ei mennytkään niin kuin unelmoi niin ehkä sen takia tuntuu kuin tarpoisin suossa. Järjellä ajateltuna eihän ole mahdollista, että asiat menisi aina niin kuin ajattelemme ja haluamme, mutta kaikista asioista voi ja saa ottaa jotain mukaansa. Ja tämähän on "vain" urheilua ja urheilu on tunteita!


Nyt jatkan hyppimistä mättäältä toiselle ja lopulta jalkani koskettavat asvaltin reunaa. Vaihdan suunnistuskengät lenkkareihin ja lähden kiihyttämään vauhtiani kohti ensi kesän sprintin MM-kilpailuja, kädet täynnä muistoja ja kokemuksia tämän vuoden MM-kisamatkastani. Viuuhhh!


keskiviikko 14. elokuuta 2019

Tyhjältä ja tyhmältä tuntuu

Loppulenkille lähdettäessä irvistys oli jo tiukka.
Kuva: Otto
(jostain syystä mun puhelin ei nyt lataa kuvaa terävänä, mutta mä irvistän kuvassa :-P) 
Tyhjä ja raskas olo. Se on ehkä se kuvaavin lause MM-pitkän matkan jälkeen. En mä harjoittele sen takia, että löydän ihteni tuloslistalta sijalta 17. ja että jään kärjelle rapiat 15 minuuttia eli valovuoden verran. Mutta kovat on kovia ja tänään mä en sitä ollut. Se mikä meni vikaan en vielä tiedä. Tai no tiedän että reitinvalinnoissa en aina onnistunut ja tein yhden isomman virheen.
Nyt voin vielä velloa ikävissä tunteissa ja "ruoskia ihteäni", sekä saan antaa selän painua kumaraan ja raskaan lastin olla harteillani. Huomenna kohotan nikama nikamalta selkäni suoraan, heitän taakan harteiltani, nostan leuan normaaliin asentoon ja katse kirkkaana käännän ajatukseni kohti perjantain keskimatkaa.
Perheen nuorimmainenkin
 oli kannustusfiiliksissä.
Ja eihän tätä kuvaa kahtoessa
voi kun hymyillä ja
 samalla olo kevenee.

tiistai 13. elokuuta 2019

Kisat avattu

Nyt on 10. MM-kisat avattu. Todellakin kymmenennet, kuten Oton ja Elnan sormista voi laskea. Aika kiitää hurjaa vauhtia.
Kuva: SSL/Pirjo Valjanen 

Kuvan perusteella olen vihellellyt keskimatkan karsinnassa. Mutta ehei, pikkasen meinasi kartta "poltella" näpeissä ja olin himppasen hermostunut. Sain kuitenkin suorituksen pidettyä kuosissaan ja tuloksista löydyn sijalta 4. Eli finaali kutsuu perjantaina. Huomenna sitten pitkää matkaa.
 Kuva: SSL /Pirjo Valjanen 

maanantai 12. elokuuta 2019

Terveisiä Norjasta!

Innokkaat matkaajat odottaa koneeseen pääsyä.
Vuorokausi takana Norjan maaperällä. Vuorokauden päästä eka startti takana. Nyt on olo jännittävän kutkuttavan ihana!
Kävin tänään mallisuunnistuksessa ja tarjolla oli täyttä suunnistusherkkua hienolla maastolla, huippukartalla ja loistavalla kelillä eli vesisateella, Nam! Yhtä hyvää kuin majoituspaikan ruuat.
Mallisuunnistuksessa en ollu puupää,
eikä alla ollu puujalat,
vaikka kuvasta sen käsityksen voisi saadakin. 
Huomenna tiistaina kisataan keskimatkan karsinta, keskiviikkona ratkotaan pitkän matkan MM-sijoitukset. Torstaina "syljeskellään kattoon". Perjantaina jatketaan tositoimissa keskimatkan finaalilla ja kisaturneen päättää lauantaina suunnistettavat viestit.
Yle hemmottelee penkkiurheilijoita näyttämällä TV2-kanavalla finaalikisat. Toivotaan, että tämä viikko tarjoaa elämyksellisiä hetkiä niin mehtässä kuin kotisohvallakin!

torstai 1. elokuuta 2019

MM-kisat lähestyy

Kahden viikon päästä ollaan oltu täydessä MM-huumassa kahden kisan verran. Jännittää, siistiä, hauskaa, hurjaa!
Viime lauantaina kävin iskuttamassa AM-pitkää matkaa Saarijärvellä. Aluemestaruusmitaleista en kylläkään päässyt kisaamaan, koska kisasin miesten sarjassa. Olin kiitollinen, että pääsin miesten sarjaan mukaan, koska naisten kisan tavoiteaika oli 50min ja miehillä 70min ja MM-pitkällä matkalla se tulee olemaan 80min. Eli miesten sarjassa sain relevantimman treenikisan. Hellesäässä kisattu kisasuoritus oli hyvä eli ei loistava eikä huono vaan hyvä. 😊

AM-kisan jälkeen vilvoteltiin vanhan myllyn varjossa ja Urho kahteli mitä sen
äitin paidassa oikein onkaan. Siinähän lukee Mestaritiimi, Sähkö-Äijät ja BetoniSampo.
Äitin yhteistyökumppanit on rautaa!
Kisakartta
Treenit on sujuneet muutenkin mukavasti, vain AM-pitkällä matkalla kiveen kolautettu polvi pakotti varotoimenpiteenä lykkäämään punttitreeniä päivällä eteenpäin. Kävinkin silloin ylimääräisenä kevyenä päivänä fillaroimassa ja samalla testasin tulevan viikonlopun Neste Rallien Leustun pikistä. Pienestä pitäen kun on ollut ralleissa mukana niin ei siitä mihinkään pääse että "suurajot" sytyttää edelleen. Ralliradiota on mukava kuunnella ja lauantaina on pakko päästä kahtomaan ja kuuntelemaan ralliautoja.

Vielä treeneihin. Maanantain pitemmän pyörälenkin ja pilateksen jälkeen tiistaina tein aamulenkin lisäksi normisetin punttisalilla loppuverkan kiihdytyksineen. Keskiviikon aloitin aamulenkillä hyppyineen. Ja päätreeninä oli ratavedot, joissa haettiin hyvää, vauhdikasta ja mukavaa juoksua. Vedot oli 400m/ aika 1.18, 600m/2.03, 800m/2.45, 1000m/3.19, 600m/1.58, 600m/1.53. 
Seuraava kovempi treeni on suunnitelmissa ensi maanantaille Palsinajärven ympärijuoksun merkeissä. Siellä poltellaan karstoja koneesta ja on mielenkiintoista nähdä kuinka kovaa tänä vuonna pääsen tuon 6.31km matkan.