Lauantaina aamupäivällä pääsin nautiskelemaan Fysioilolle Leean vetämästä napakasta PhysioPilateksesta. Joka viikko teen useampana päivänä pilatesta, mutta on se vaan ihan eri olla ohjatussa pilateksessa, kun vierellä on ammattilaisen silmät jotka korjaa, jos liike menee väärin. Ja kyllä sitä ohjatulla tunnilla ihtensä saa venymään ja "puristamaan" vielä vähän enemmän kuin kotisetissä. Lisäksi yleensä kotona jumpatessa mun päällä kiipeilee utelias tutkimusmatkailija ja vaikka se onkin ihan huippua niin 100% keskittymistä ei saa päälle.
Lauantain toinenkin treeni tapahtui sisätiloissa, kun hain juoksuaskeleen alle pitävää alustaa. Ohjelmassa oli intervallitreeni juoksumatolla. Eli juoksin vedot: 400m+600m+800m+1000m+600m+600m, eka 16,4km/h vauhdilla, sitten kolme vetoa 16km/h ja kahdelle vikalle vauhdit 16,4 ja 16,6. Juoksu oli mukavaa!
Korpihiihdon alkumatkasta aurinko tervehti hiihtäjää ja Heinäjärven jää oli luminen... |
...loppumatkasta oli harmaampaa ja järvi jäinen ja vetinen. |
Sunnuntaina oli vuorossa perinteikäs Korpihiihto, jossa olin mukana ensimmäisen kerran 6-vuotiaana. Tällä kertaa sivakoin yksinäni, kun mun perinteiset Korpihiihtokaverit parantelivat flunssiaan. Kolme tuntia ja rapiat 33km pertsailin Optigripeilläni lämpimässä talvikelissä.
Morvassa oli hyvä käydä tankkaamassa mehulla ja maistuvalla ruisleivällä, NAM! |
Korpihiihdossa huomasin matkalla kuusen joka oli saanut latvaansa "tähden". Kuinkakohan korkealle tämä "tähti" elämänsä aikana vielä kipuaakaan? |
Maanantaina vietin pitkästä aikaa ihan rehellistä lepopäivää. Mutta kyllä sitä on pikkasen liikaa urheilija kun lepopäivän viettäminen ja rentoutuminen on henkisesti haastavinta urheilemisessa. Onneksi lapset auttaa tässä kohtaa. :)
Tiistaipäivä sisälsi aamulenkin ja päivän lumileikkien lisäksi illalla Markon Rallit eli mukavan mäkisellä radalla joka toinen tiistai juostavat aika-ajot. Ja juoksun jälkeen hymyilytti niin urheilijaa kuin valmentajaakin! Kuusi viikkoa aikaisemmin juoksin 4km ralliradan aikaan 16.04 keskisykkeen ollessa 160 ja maksimisykkeen 171. Nyt juoksin samalla keski- ja maksimisykkeellä, mutta aika olikin 47 sekuntia parempi, eli 15.17. JES! Loistava parannus ja hyvältä tuntuu huomata että harjoittelu on purrut. Vielähän tuosta ajasta tarttis kiriä reilu minuutti pois, mutta se on sitten kevään juttuja, ja tällä hetkellä tähän voi olla hyvin tyytyväinen.
Jos Markon Ralleissa tekee oman ennätyksensä tai on juoksun jälkeen erityisen tyytyväinen niin saa palkinnoksi tikkarin. Ja pakkohan se oli ottaa selfie tyytyväisestä tikkarinsyöjästä. : ) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti