Urheilu on tunteita!

maanantai 27. huhtikuuta 2020

Viikon 17 treeni


Viime viikko oli palautteluviikko. Se ei kuitenkaan tarkoita sohvalla makaamista ja kattoon syljeskelyä. Mutta kevyempää harjoituskuormaa se kyllä tarkoittaa.

Yksi palautteluviikon avaintreeneistä oli tiistain ratavedot. Tämä 5*1000m  setti Oinaalan urheilukentällä olikin viikon kaikista kivoin treeni. Suunnitelmissa oli, että laputan aika tasaset tonnit 3.40 pintaan, mutta eihän se niin mennyt. Tonnit lirvahti pikkasen suunniteltua kovemmiksi, eli aikoihin: 3.39, 3.35, 3.33, 3.29, 3.20. Tämä kovempi vauhti oli mukava juttu, koska treenin toinen tavoite oli juosta rennon kovaa eli niin, että juoksuasento on hyvä ja hengitys kulkee haukkomatta. Ja kun tämä tavoite täyttyi hyvin myös suunniteltua vauhdikkaammallakin juoksulla niin treeni antoi hyvät fiilikset. Jebu!

Todistetusti juoksua, koska molemmat jalat yhtä aikaa ilmassa.😄

Oman ihanan mausteensa harjoitukseen toi (tälläkin kertaa) treenissä mukana olleet lapset. Kolmen kilometrin matkan urheilukentälle lapset, Otto 13-v ja Elna kohta 6-v, polkivat fillareilla ja Urho, kohta 2-v, matkusti Oton vetämässä pyörän peräkärryssä. Ja minä ja Nipsu, 2-vuotta, kirmailtiin juosten mukana. Urheilukentällä treenin aikana lapset leikkivät hippaa katsomossa ja välillä sai pituushyppypaikan hiekkalaatikko uusia kuoppia ja kumpareita pinnalleen.


Komppania kotimatkalla. Kätevä tuo peräkärry,
 kun sinne mahtuu hiekkalelujen lisäksi vaikka keppihevonen mukaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti