Kisat avattu

Nyt on 10. MM-kisat avattu. Todellakin kymmenennet, kuten Oton ja Elnan sormista voi laskea. Aika kiitää hurjaa vauhtia.
Kuva: SSL/Pirjo Valjanen 

Kuvan perusteella olen vihellellyt keskimatkan karsinnassa. Mutta ehei, pikkasen meinasi kartta "poltella" näpeissä ja olin himppasen hermostunut. Sain kuitenkin suorituksen pidettyä kuosissaan ja tuloksista löydyn sijalta 4. Eli finaali kutsuu perjantaina. Huomenna sitten pitkää matkaa.
 Kuva: SSL /Pirjo Valjanen 

Terveisiä Norjasta!

Innokkaat matkaajat odottaa koneeseen pääsyä.

Vuorokausi takana Norjan maaperällä. Vuorokauden päästä eka startti takana. Nyt on olo jännittävän kutkuttavan ihana!
Kävin tänään mallisuunnistuksessa ja tarjolla oli täyttä suunnistusherkkua hienolla maastolla, huippukartalla ja loistavalla kelillä eli vesisateella, Nam! Yhtä hyvää kuin majoituspaikan ruuat.

Mallisuunnistuksessa en ollu puupää,
eikä alla ollu puujalat,
vaikka kuvasta sen käsityksen voisi saadakin. 

Huomenna tiistaina kisataan keskimatkan karsinta, keskiviikkona ratkotaan pitkän matkan MM-sijoitukset. Torstaina "syljeskellään kattoon". Perjantaina jatketaan tositoimissa keskimatkan finaalilla ja kisaturneen päättää lauantaina suunnistettavat viestit.
Yle hemmottelee penkkiurheilijoita näyttämällä TV2-kanavalla finaalikisat. Toivotaan, että tämä viikko tarjoaa elämyksellisiä hetkiä niin mehtässä kuin kotisohvallakin!

MM-kisat lähestyy

Kahden viikon päästä ollaan oltu täydessä MM-huumassa kahden kisan verran. Jännittää, siistiä, hauskaa, hurjaa!
Viime lauantaina kävin iskuttamassa AM-pitkää matkaa Saarijärvellä. Aluemestaruusmitaleista en kylläkään päässyt kisaamaan, koska kisasin miesten sarjassa. Olin kiitollinen, että pääsin miesten sarjaan mukaan, koska naisten kisan tavoiteaika oli 50min ja miehillä 70min ja MM-pitkällä matkalla se tulee olemaan 80min. Eli miesten sarjassa sain relevantimman treenikisan. Hellesäässä kisattu kisasuoritus oli hyvä eli ei loistava eikä huono vaan hyvä. 😊


AM-kisan jälkeen vilvoteltiin vanhan myllyn varjossa ja Urho kahteli mitä sen
äitin paidassa oikein onkaan. Siinähän lukee Mestaritiimi, Sähkö-Äijät ja BetoniSampo.
Äitin yhteistyökumppanit on rautaa!

Kisakartta

Treenit on sujuneet muutenkin mukavasti, vain AM-pitkällä matkalla kiveen kolautettu polvi pakotti varotoimenpiteenä lykkäämään punttitreeniä päivällä eteenpäin. Kävinkin silloin ylimääräisenä kevyenä päivänä fillaroimassa ja samalla testasin tulevan viikonlopun Neste Rallien Leustun pikistä. Pienestä pitäen kun on ollut ralleissa mukana niin ei siitä mihinkään pääse että "suurajot" sytyttää edelleen. Ralliradiota on mukava kuunnella ja lauantaina on pakko päästä kahtomaan ja kuuntelemaan ralliautoja.

Vielä treeneihin. Maanantain pitemmän pyörälenkin ja pilateksen jälkeen tiistaina tein aamulenkin lisäksi normisetin punttisalilla loppuverkan kiihdytyksineen. Keskiviikon aloitin aamulenkillä hyppyineen. Ja päätreeninä oli ratavedot, joissa haettiin hyvää, vauhdikasta ja mukavaa juoksua. Vedot oli 400m/ aika 1.18, 600m/2.03, 800m/2.45, 1000m/3.19, 600m/1.58, 600m/1.53. 

Seuraava kovempi treeni on suunnitelmissa ensi maanantaille Palsinajärven ympärijuoksun merkeissä. Siellä poltellaan karstoja koneesta ja on mielenkiintoista nähdä kuinka kovaa tänä vuonna pääsen tuon 6.31km matkan.

 

Leiriltä kotiin ja perustreenin pariin

Neljän viikon päästä MM-kilpailut on täydessä vauhdissa. Tuntuu että kisat on jo lähellä, mutta toisaalta tässä on vielä monen monta hyvää treeniä aikaa virittää ihteään, onneks.


Keskimatkan kisa



Viime viikolla palailtiin viikon leiriltä Norjan Sarpsborgista. Leiri oli kaikin puolin onnistunut. Alkuunsa suunnistusta ja oleellisten kohteiden näkemistä kartalta piti hakea ja suunnistus ei ollut nautittavaa. Vanha maajoukkuetoverini "Hamppi" Huovila sanoi, että muutama suunnistus siinä maastotyypissä ja sieltä se lähtee, ja totta konkari puhui. Neljäs suunnistus oli keskimatkan kisa (samalla Norjalaisten MM-katsastus) ja voi että mä nautin kun suunnistus toimi! Tai jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin nautin yleisörastille asti, siinä kohtaa olin kisassa toisena. Otin loppulenkin alussa huomaamattani vähän liikaa maitohappoa korvien väliin ja ajatus alkoi katkeilla ja tein kahdelle seuraavalle rastille yhteensä 2minuuttia pummia. Onneks tässä on vielä aikaa MM-kisoihin ja voin tehdä mielikuvissani loppuun asti onnistuneen kilpailun.

Näiden viimeisten viikkojen aikana aijonkin käydä mielikuvissani läpi kaikki tulevat MM-starttini. Fyysisellä puolella ollaan palattu perusharjoittelun pariin eli pitkä, puntti, kova/reipas ja lepo/kevyt-rytmitykseen ja sekaan aamulenkkejä, jumppaa, hyppyjä ja huoltoa. Suunnitelmissa on myös muutamia suunnistuskisoja ja -treenejä.

Käytiin haistelemassa merituulta saaristossa.

Tulevien MM-kisojen ajatteleminen antaa mukavaa kutinaa vatsanpohjaan. Jostain syystä MM-viesti pistää tässä vaiheessa eniten niitä perhosia mahaani. Mietin, että minkä takia? Tottahan se on, että paineita on niin ihteltä kuin ulkopuolelta. Mitali on luonnollisesti tavoite. Mutta sama tilanne on henkilökohtaisissakin kisoissa. Enkä ole ekaa kertaa viestijoukkueessa, mutta fakta on sekin, että kokemuksesta voi olla jossain tilanteessa hyötyä, mutta joka ikinen kerta kun saa kartan käteensä se työ täytyy tehdä uudestaan. Ehkä jännitystä lisää se, että suoritukseni vaikuttaa myös joukkuetovereideni viestiin. 

Jännitys on hyväksi ja olen oppinut tykkäämään siitä kaverista. Se auttaa aisteja herkistymään. Se on kuitenkin vain hetkellistä ja silloin kun jännitys on pahiten päällä odottelen vain ajan kulumista ja mehtään pääsyä. Eli aivot narikkaan->muihin ajatuksiin. Jännitykseen en saa jäädä kieriskelemään, enkä antaa sen vallata mua kokonaan, koska jännitys voi myös mennä lihaksiin asti. Tämän takia käyn hyvissä ajoin ennen MM-kilpailuja myös tulevan MM-viestin osuuteni läpi mielikuvissa. Haen ajatuksiini mahdollisia tilanteita kilpailun aikana sekä muistelen aikaisempia kilpailuja. Tätä kautta uskon löytäväni ihtelleni rauhaa MM-viestin ajatteluun(kin). Itse kisassa ei tulla tekemään mitään ihmetemppuja vaan tärkeintä on tehdä sitä omaa työtä ja luottaa siihen mitä tekee. Hyvin yksinkertaista ja sama kikka toimii kaikissa kisoissa. :)

Voin fiilistellä aamukahvilla kiikustuolissa
 tulevia MM-kisoja Norjassa käydyn
pitkän matkan kisan 5. sijan palkintomukista. 

MM-Norjaan, WAU ja JES!

Juhannuksena kisattiin MM-katsastukset. Viikonloppuun lähdettäessä olin epävarma riittääkö fyysinen puoli kisalippuun ja kuinka saan suunnistuksen pysymään hanskassa. Sain ajatukset käännettyä niin, että teen huolellisesti sen minkä osaan ja sitten näen onko minun paikkani MM-kisoissa. Kävin mielessä läpi myös sen vaihtoehdon että MM-Norja jää kokematta. Sain jätettyä yliyrittämisen kisareissusta kotiin ja annoin ihtelleni aikaa suunnistaa. Tuloksena oli kaksi kakkossijaa ja mä niin nautin suunnistamisesta! Fyysinen puoli oli pompsahtanut mukavasti eteenpäin rankan MC-turneen ja Jukolan ansiosta. Tästä hyvä lähteä rakentamaan vielä vahvempaa Mersua kohti elokuisia MM-kisoja!

Perjantain pitkän matkan reittini.

Kova oli maasto ja keli, nautinnollinen oli kartta ja rata,
terävä oli ajatus, vahva oli kroppa

-> tuloksena hykerryttävä suunnistus sekä toinen sija.

Ruuhkaa juomarastilla. Kuva: Touho Häkkinen

Ja kyllä juoma maistui! Kuva: Touho



"Äiteet palkinnoilla" Kuva: Elna

 

Juhannuslauantaina eli kisojen välipäivänä otettiin viilennystä.
Vesileppiksessä mentiin hissillä 30metriä maan alle

miinus 5 asteeseen tutustumaan Muumien jääluolaan.

Oli hieno!

Juhannuksen pyllymäki!

  

Sunnuntain keskimatkalla alussa suunnistus oli liipasimella,
mutta kahdeksannella rastilla sain maastosta ennakoitavia
kohteita ääneen höpöttämällä suunnistusta haltuun.
Tuloksena jälleen hieno kakkossija.

Keskimatkan loppukiri. Kuva: Hilla Pitkänen

Kun Suonenjoen tantereilla suunnistettiin niin
palkinnoksi saatiin mansikoita ja mansikkaisia tuotteita:
suklaata, mehua, kuohuvaa ja kahvia. NAM NAM!

 

  

 



Venlojen viesti!!!

Olipahan huikea KangasalaJukola!!!

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa,
oi ihanaa kun sain olla mukana!

Odotin innolla Jukolaa: sain toimia hienon joukkueen ankkurina, kartat ja radat priimaa- oikein odotin, että pääsen tekemään hyvän suunnistusuorituksen, rentoa oleilua lasten ja seurakavereiden kanssa ja olihan edessä 25 startti Venlojen viestissä.

Tulipa tuossa mieleen, että joukkueeni muut jäsenet eli Inka, Hilla ja Miksu eivät olleet vielä edes "pilkkeenä isänsä silmäkulmassa" kun mä jo kirmailin Jukolassa, oonko mä vanha. En! :)

Ja sitten itse kisaan. Nuoret neidit vetivät hienosti, seurasin kisaa, mutta huomasin, että mä uppoan omaan kuplaani ennen starttia ja ajatuksissa oli hyvän ja nautinnollisen suunnistuksen tekeminen. Ja mielessä oli myös tavoitteemme toteutuminen eli 25 parhaan joukkoon pääseminen.


Itse suoritus oli sellainen kuin halusinkin. Olin omassa kuplassani, näin kyllä asioita ympärilläni, mutta kaikki ajatukset oli vain ja ainoastaan suorituksessa. Yleensä kisaan jää jotain parannettavaa, niin nyttenkin: esim. neljännelle rastille olisin voinut mennä suorempaa ja tehokkaammin sekä ysirastille mennessä viiva kiemurtelee. Tärkeintä mulle kuitenkin oli se hallinnan tunne ja se että todistin ihtelleni osaavani tämän homman! Loppusuoralla kuulin, että sijoituksemme on 24. ja siitä riemu repesi syvältä sisimmästäni. Olin niin onnellinen nautinnollisen ihanasta suunnistuksesta sekä meidän joukkueen pääsystä palkinnoille!



Ilo ylimmillään! Kuva: "pääjoukkueen maavalmentaja"

Vaikka me neljä nuorta naista teimme työn siellä mehtässä niin mielestäni tämä oli palkinto koko seuran väelle ja lavalla tuntuikin kuin koko seura olisi ollut siellä kanssamme, niin huikeaa oli kannustus. (kuten Kerkkosen Maaritin videolta voi kuulla)

Kiitos Inka, Hilla, Miksu sekä koko JRV:n jengi hienosta Jukolasta! Urheilu on todellakin tunteita!

                                                                           

Mun kisareissu piirustuksineen!

Maailmanloppu eikun cuppi loppu

Edellisessä tarinoinnissa odotin innolla tulevia kisoja ja sitä millaset kisat saan "leivottua". Niin, kolmea rastiväliä lukuunottamatta kakku kohosi hienosti ja kermavaahtopursotuksetkin onnistui kivasti.
Mutta ne kolme rastiväliä, joka kisassa yksi epäonnistunut väli. Ilman niitä olisin voinut olla kilpailuissa tekemääni työhön tyytyväinen ja sijoitukset olisi olleet lähempänä odotuksiani. Nyt olen pettynyt ja tuntuu ihan pahalta. Kärki menee kovaa ja jostain syystä olin näissä kisoissa omasta mielestäni kaukana siitä kärjestä.

Keskimatkan kisa, rastiväli 1-2. Kisaa edeltävänä päivänä mallisuunnistuksessa en tahtonut nähdä maastosta kartalla olleita keltavihreitä kuviorajaympyröitä. Eihän mun olis tarvinnu sitä nyttenkään nähdä vaan vain katsoa kompassista oikea suunta ja jatkaa rinnettä eteenpäin rastille. Nyt mun aivoihin tunkeutui vain se ympyrä ja samalla epävarmuus.

Takaa-ajo, rastiväli 4-5. Luin rastivälin lopussa kohteita väärin ja kävin kahtomassa rastia väärästä paikasta. Olisinko ilman tätä kuprua saanut pidettyä takaa tulevan letkan takana ja ihte päässyt edellä menevään letkaan kiinni?! Kiva jossitella. :)

Sprinttiviesti, rastiväli K-1. Miksi en nähnyt ykkösrastille kuin oikean ja vasemman reitinvalinnan. Miksi en nähnyt sitä lyhintä ja suorinta? Plokkasiko tuo keinotekoisesti katkaistu (violetti väri) tie katseeltani tuon suorimman vaihtoehdon. Aikaa valinnan tekemiseen oli ja tarkkaan katsoinkin eri valinnat, mutta kun ei näe niin ei näe.

Siinä ne virheet joilla olen ihteäni ruoskinut. Negatiivisuudella ei itselleen hyvää oloa saa, joten yritän potkia ihteni positiivisuuteen. Kisoissa sain tehtyä lukuisia onnistuneita, hyvää mieltä tuottavia rastivälejä, oikein sellasia kutkuttavia, että jee mä osaan! Fyysisesti kroppa oli hyvä ja toimi hienosti, joskin luulin vauhdillisesti olevani lähempänä kärkeä.

Siinä ne positiiviset ajatukset olikin tältä erää. Nyt käännetään katse, hymyilevä ja terävä katse, kohti viikonlopun Jukolaa.

Kuva: SSL/Anu Uhotoinen

Tässä alla vielä kartoista tykkääville kisakartat piirustuksineen zoomailtaviksi.