Viikon vauhdikkaat juoksut

Viikon sisällä tuli juostua neljä kertaa reippaampaa ja tässä tarinaa niistä:


Su 23.2: Pirkkahallissa Saulin (Suomen aikuisurheiluliitto) SM-kisat, 3000m radalla, aika 10.55. Juu hopeeta tuli ja juoksukin tuntu aika ookoolta, mutta aika ihan surkee. Ajattelin että 10.30 olisi mahdollinen aika mihin pääsisin ja mieluiten sen alle. Maalissa itku tuli kun en pääse nyt kovempaa. Mutta samalla tuli myös vahva tunne, että olen menossa oikeaan suuntaan ja teen oikeita asioita. Treeni kerrallaan lähemmäs kovempaa vauhtia.

Mitali on kaunis, mutta juoksuaika ei hymyilyttänyt.

Ti 25.2: Rennon reipas ( VK1 ) 45min ( 10.7km ) tiellä, alusta sula, mutta irtosoraa. Voi jummi kun juoksu tuntu kivalta! Loppuverkassa sain tuntea sitä kaikista keveintä juoksua, sitä kun juoksu tuntuu siltä, että olisi siivet selässä.
Yht: 1h37min, 16.6km


To 27.2: Hipposhallilla 3*1000m (3.40, 3.34, 3.30) ja 2*600m + 1*400m (2.01, 2.01, 1.16) ja 2*3*200m (34s->31s). Juoksu hyvää. Tuntu että kroppa pysy ylhäällä ja oikeat lihakset teki töitä. Mutta jouduin lyhentämään vikan 600m->400m, koska en päässyt suunniteltuun vauhtiin.  Muuten kyllä loisto treeni ja nautin suunnattomasti kun lapset oli mukana, Urho ja Elna pääsivät leikkimään hiekkalaatikolla Oton valvovan silmän alla !

Isoveli opettaa pikkusiskolle pituushyppyä.

La 29.2: K-S talvijuoksusarja Jyväskylässä. 5050m tiellä, aika 19.07. Sula alusta, mutta irtosoraa riittää. Juoksu ok, mutta vähän tuntu, että juoksuasento ei jaksanut pysyä ylhäällä. 3.5km jälkeen kroppa muistutteli torstain vauhdikkaasta ratatreenistä.  Viimeisellä kilometrillä en pystynyt vastaamaan Rautiaisen Satun lennokkaaseen askeleeseen, mutta edellisenä sunnuntaina hävisin Sadulle radalla 29s ja nyt 5s. Lähenee, lähenee, kovenee, kovenee. 😄



Ison mainitsemisen arvoinen on myös sunnuntain pitkä lenkki. Silloin tapahtui jotain mitä ei ole vuosiin, todellakin vuosiin, tapahtunut. Sain houkuteltua Antin mukaani pitkälle juoksulenkille. Edellisen kerran ollaan lähdetty kotoa porukalla juoksemaan marraskuussa 2015, eli ei ihan jokapäiväinen juttu. Toki jonkun verran ollaan porukalla lähdetty pyöräileen tai hiihtämään. Liekö lähentyvä Päijänteen ympäriajo syypäänä tähän Nandin hairahdukseen. 😄 Nautin isolla sydämellä meidän yhteisestä lenkistä ja 18km hujahti nopeasti ja mukavaa oli myös se, että juoksu tuntui niin kivalta!





Lenkkarit oli ihmeissään kun ne sai toiset lenkkarit mukaan kaveriks lenkille.